salonki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- sali, hieno seurusteluhuone, vastaanottohuone
- (kuvaannollisesti) (säännöllinen) vastaanotto salongissa jonkin aiheen tiimoilta
- Kreivittären kirjallinen salonki kuohutti lähiseutujen sivistyneistöä.
- taidenäyttelyhuoneisto, näyttelytila
- muotiliike, kampaamo tai kauneushoitola
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑloŋki/
- tavutus: sa‧lon‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | salonki | salongit |
| genetiivi | salongin | salonkien (salonkein) |
| partitiivi | salonkia | salonkeja |
| akkusatiivi | salonki; salongin |
salongit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | salongissa | salongeissa |
| elatiivi | salongista | salongeista |
| illatiivi | salonkiin | salonkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | salongilla | salongeilla |
| ablatiivi | salongilta | salongeilta |
| allatiivi | salongille | salongeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | salonkina | salonkeina |
| translatiivi | salongiksi | salongeiksi |
| abessiivi | salongitta | salongeitta |
| instruktiivi | – | salongein |
| komitatiivi | – | salonkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | salongi- | |
| vahva vartalo | salonki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaRuotsin kielen kautta italian sanasta salone.[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakauneussalonki, muotisalonki, salonkikelpoinen, salonkileijona, salonkimusiikki, salonkiorkesteri, salonkitanssi, salonkivaunu, salonkiyhtye, taidesalonki
Aiheesta muualla
muokkaa- salonki Kielitoimiston sanakirjassa
Kroaatti
muokkaaSubstantiivi
muokkaasàlōnkī
- (taivutusmuoto) genetiivi sanasta salonke
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.