samastaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasamastaminen (38)
- teonnimi verbistä samastaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | samastaminen | samastamiset |
genetiivi | samastamisen | samastamisten samastamisien |
partitiivi | samastamista | samastamisia |
akkusatiivi | samastaminen; samastamisen |
samastamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | samastamisessa | samastamisissa |
elatiivi | samastamisesta | samastamisista |
illatiivi | samastamiseen | samastamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | samastamisella | samastamisilla |
ablatiivi | samastamiselta | samastamisilta |
allatiivi | samastamiselle | samastamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | samastamisena (samastamisna) |
samastamisina |
translatiivi | samastamiseksi | samastamisiksi |
abessiivi | samastamisetta | samastamisitta |
instruktiivi | – | samastamisin |
komitatiivi | – | samastamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | samastamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
samastamis- |