Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sameus (40)[1]

  1. se, että on samea

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑmeus/ tai /ˈsɑmeu̯s/
  • tavutus: sa‧me‧us / sa‧meus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sameus sameudet
genetiivi sameuden sameuksien
partitiivi sameutta sameuksia
akkusatiivi sameus;
sameuden
sameudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sameudessa sameuksissa
elatiivi sameudesta sameuksista
illatiivi sameuteen sameuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sameudella sameuksilla
ablatiivi sameudelta sameuksilta
allatiivi sameudelle sameuksille
muut sijamuodot
essiivi sameutena sameuksina
translatiivi sameudeksi sameuksiksi
abessiivi sameudetta sameuksitta
instruktiivi sameuksin
komitatiivi sameuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sameude-
vahva vartalo sameute-
konsonantti-
vartalo
sameut-

Etymologia muokkaa

sanan samea vartalosta same- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • sameus Kielitoimiston sanakirjassa
  • sameus Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40