sammuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasammuminen (38)
- teonnimi verbistä sammua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sammuminen | sammumiset |
| genetiivi | sammumisen | sammumisten sammumisien |
| partitiivi | sammumista | sammumisia |
| akkusatiivi | sammuminen; sammumisen |
sammumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sammumisessa | sammumisissa |
| elatiivi | sammumisesta | sammumisista |
| illatiivi | sammumiseen | sammumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sammumisella | sammumisilla |
| ablatiivi | sammumiselta | sammumisilta |
| allatiivi | sammumiselle | sammumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sammumisena (sammumisna) |
sammumisina |
| translatiivi | sammumiseksi | sammumisiksi |
| abessiivi | sammumisetta | sammumisitta |
| instruktiivi | – | sammumisin |
| komitatiivi | – | sammumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sammumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sammumis- | |