samoilija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
samoilija (12)
- henkilö, joka samoilee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑmoi̯ˌlijɑ/
- tavutus: sa‧moi‧li‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | samoilija | samoilijat |
| genetiivi | samoilijan | samoilijoiden samoilijoitten (samoilijain) |
| partitiivi | samoilijaa | samoilijoita |
| akkusatiivi | samoilija; samoilijan |
samoilijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | samoilijassa | samoilijoissa |
| elatiivi | samoilijasta | samoilijoista |
| illatiivi | samoilijaan | samoilijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | samoilijalla | samoilijoilla |
| ablatiivi | samoilijalta | samoilijoilta |
| allatiivi | samoilijalle | samoilijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | samoilijana | samoilijoina |
| translatiivi | samoilijaksi | samoilijoiksi |
| abessiivi | samoilijatta | samoilijoitta |
| instruktiivi | – | samoilijoin |
| komitatiivi | – | samoilijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | samoilija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka samoilee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- samoilija Kielitoimiston sanakirjassa