samoilu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
samoilu (2)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑmoi̯lu/
- tavutus: sa‧moi‧lu
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | samoilu | samoilut |
| genetiivi | samoilun | samoilujen samoiluiden samoiluitten |
| partitiivi | samoilua | samoiluita samoiluja |
| akkusatiivi | samoilu; samoilun |
samoilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | samoilussa | samoiluissa |
| elatiivi | samoilusta | samoiluista |
| illatiivi | samoiluun | samoiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | samoilulla | samoiluilla |
| ablatiivi | samoilulta | samoiluilta |
| allatiivi | samoilulle | samoiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | samoiluna | samoiluina |
| translatiivi | samoiluksi | samoiluiksi |
| abessiivi | samoilutta | samoiluitta |
| instruktiivi | – | samoiluin |
| komitatiivi | – | samoiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | samoilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. samoileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- samoilu Kielitoimiston sanakirjassa