Wikipedia
Katso artikkeli Samovaari Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
samovaari

Substantiivi

muokkaa

samovaari (5)[1]

  1. venäläinen teenkeitin

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑmoˌʋɑːri/
  • tavutus: sa‧mo‧vaa‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi samovaari samovaarit
genetiivi samovaarin samovaarien
(samovaarein)
partitiivi samovaaria samovaareja
akkusatiivi samovaari;
samovaarin
samovaarit
sisäpaikallissijat
inessiivi samovaarissa samovaareissa
elatiivi samovaarista samovaareista
illatiivi samovaariin samovaareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi samovaarilla samovaareilla
ablatiivi samovaarilta samovaareilta
allatiivi samovaarille samovaareille
muut sijamuodot
essiivi samovaarina samovaareina
translatiivi samovaariksi samovaareiksi
abessiivi samovaaritta samovaareitta
instruktiivi samovaarein
komitatiivi samovaareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo samovaari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

venäjän самовар

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5