sanktioiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasanktioiminen (38)
- teonnimi verbistä sanktioida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sanktioiminen | sanktioimiset |
genetiivi | sanktioimisen | sanktioimisten sanktioimisien |
partitiivi | sanktioimista | sanktioimisia |
akkusatiivi | sanktioiminen; sanktioimisen |
sanktioimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sanktioimisessa | sanktioimisissa |
elatiivi | sanktioimisesta | sanktioimisista |
illatiivi | sanktioimiseen | sanktioimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sanktioimisella | sanktioimisilla |
ablatiivi | sanktioimiselta | sanktioimisilta |
allatiivi | sanktioimiselle | sanktioimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sanktioimisena (sanktioimisna) |
sanktioimisina |
translatiivi | sanktioimiseksi | sanktioimisiksi |
abessiivi | sanktioimisetta | sanktioimisitta |
instruktiivi | – | sanktioimisin |
komitatiivi | – | sanktioimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sanktioimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sanktioimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi sanktioida + johdin -minen