sanoutuva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaasanoutuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sanoutua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sanoutuva | sanoutuvat |
| genetiivi | sanoutuvan | sanoutuvien (sanoutuvain) |
| partitiivi | sanoutuvaa | sanoutuvia |
| akkusatiivi | sanoutuva; sanoutuvan |
sanoutuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sanoutuvassa | sanoutuvissa |
| elatiivi | sanoutuvasta | sanoutuvista |
| illatiivi | sanoutuvaan | sanoutuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sanoutuvalla | sanoutuvilla |
| ablatiivi | sanoutuvalta | sanoutuvilta |
| allatiivi | sanoutuvalle | sanoutuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sanoutuvana | sanoutuvina |
| translatiivi | sanoutuvaksi | sanoutuviksi |
| abessiivi | sanoutuvatta | sanoutuvitta |
| instruktiivi | – | sanoutuvin |
| komitatiivi | – | sanoutuvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |