Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sanskulotti (5-C)

  1. alun perin Pariisin alaluokan kansalainen Ranskan vallankumouksen aikana, myöhemmin jyrkän linjan vallankumouksellinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sanskulotti sanskulotit
genetiivi sanskulotin sanskulottien
(sanskulottein)
partitiivi sanskulottia sanskulotteja
akkusatiivi sanskulotti;
sanskulotin
sanskulotit
sisäpaikallissijat
inessiivi sanskulotissa sanskuloteissa
elatiivi sanskulotista sanskuloteista
illatiivi sanskulottiin sanskulotteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sanskulotilla sanskuloteilla
ablatiivi sanskulotilta sanskuloteilta
allatiivi sanskulotille sanskuloteille
muut sijamuodot
essiivi sanskulottina sanskulotteina
translatiivi sanskulotiksi sanskuloteiksi
abessiivi sanskulotitta sanskuloteitta
instruktiivi sanskulotein
komitatiivi sanskulotteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sanskuloti-
vahva vartalo sanskulotti-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

ransk. sans-culottes 'polvihousuttomat', koska he käyttivät pitkiä housuja toisin kuin ylempien säätyjen jäsenet, jotka käyttivät polvihousuja (culottes)[1]

Käännökset muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Tietosanakirja. Tietosanakirja-osakeyhtiö. Helsinki. 1909–1919: hakusana Sansculottes