Katso artikkeli Sapeli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Sapeli [1]

Substantiivi

muokkaa

sapeli (6)

  1. yksiteräinen käyrä miekka
  2. sapelien (Watsonia) suvun kasvi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈsɑ̝pe̞li]
Tavutus
muokkaa
  • tavutus: sa‧pe‧li

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sapeli sapelit
genetiivi sapelin sapelien
sapeleiden
sapeleitten
partitiivi sapelia sapeleita
sapeleja
akkusatiivi sapeli;
sapelin
sapelit
sisäpaikallissijat
inessiivi sapelissa sapeleissa
elatiivi sapelista sapeleista
illatiivi sapeliin sapeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sapelilla sapeleilla
ablatiivi sapelilta sapeleilta
allatiivi sapelille sapeleille
muut sijamuodot
essiivi sapelina sapeleina
translatiivi sapeliksi sapeleiksi
abessiivi sapelitta sapeleitta
instruktiivi sapelein
komitatiivi sapeleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sapeli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

unkarin kielen sanasta szablya ('työkalu leikkaamiseen'), verbistä szabni ('leikata')

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

sapelinkalistelu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sapeli Kielitoimiston sanakirjassa