saranoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasaranoiminen (38)
- teonnimi verbistä saranoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saranoiminen | saranoimiset |
| genetiivi | saranoimisen | saranoimisten saranoimisien |
| partitiivi | saranoimista | saranoimisia |
| akkusatiivi | saranoiminen; saranoimisen |
saranoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saranoimisessa | saranoimisissa |
| elatiivi | saranoimisesta | saranoimisista |
| illatiivi | saranoimiseen | saranoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saranoimisella | saranoimisilla |
| ablatiivi | saranoimiselta | saranoimisilta |
| allatiivi | saranoimiselle | saranoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saranoimisena (saranoimisna) |
saranoimisina |
| translatiivi | saranoimiseksi | saranoimisiksi |
| abessiivi | saranoimisetta | saranoimisitta |
| instruktiivi | – | saranoimisin |
| komitatiivi | – | saranoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | saranoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
saranoimis- | |