Substantiivi

muokkaa

sarkofagi (5)[1]

  1. yleensä kivestä tehty säiliö ruumiille tai ruumisarkulle
    Egyptiläiset sulkivat monet muumiot sarkofageihin.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑrkoˌfɑgi/
  • tavutus: sar‧ko‧fa‧gi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sarkofagi sarkofagit
genetiivi sarkofagin sarkofagien
(sarkofagein)
partitiivi sarkofagia sarkofageja
akkusatiivi sarkofagi;
sarkofagin
sarkofagit
sisäpaikallissijat
inessiivi sarkofagissa sarkofageissa
elatiivi sarkofagista sarkofageista
illatiivi sarkofagiin sarkofageihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sarkofagilla sarkofageilla
ablatiivi sarkofagilta sarkofageilta
allatiivi sarkofagille sarkofageille
muut sijamuodot
essiivi sarkofagina sarkofageina
translatiivi sarkofagiksi sarkofageiksi
abessiivi sarkofagitta sarkofageitta
instruktiivi sarkofagein
komitatiivi sarkofageine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sarkofagi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

ranskan ja latinan kautta muinaiskreikasta, sanoista σάρξ 'liha' ja -φάγος verbistä ἔφαγον 'syödä', mikä tarkoittaa 'lihaa syövä', 'lihansyöjä', alun perin fraasista lithos sarkophagos, 'lihaa syövä kivi'

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5