Wikipedia
Katso artikkeli Sarvi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

sarvi (7)

  1. sorkkaeläimillä päästä kasvava luurakenne, jota ne käyttävät tavallisesti taisteluvälineenä. Onttosarvisten sarvissa on pysyvä luuydin, tohlo, jota sarveituppi ympäröi. Varsinaisia sarvia on vain sorkkaeläimillä. Monien muiden eläinlajien vastaavasta pään rakenteesta käytetään samaa nimeä.
    Etana, etana, nosta sarves!
  2. luurakenne, josta sarvi koostuu
  3. eläimen sarvi juoma-astiana
    Brynhild täytti sarven ja vei sen isälle, joka joi ja ojensi sen vieraalleen.
  4. mikä tahansa suippo ja kapeneva uloke, erityisesti maantieteessä
  5. sarven muotoinen leivonnainen
  6. kuhmu (päässä)
    ... kun he palasivat leikistä, oli yh­den ja toisen otsa varustettuna aika sarvella, tai poski ajettuneena simpulaksi. – A. Kivi, Seitsemän veljestä

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈsɑrʋi/
  • tavutus: sar‧vi

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sarvi sarvet
genetiivi sarven sarvien
partitiivi sarvea sarvia
akkusatiivi sarvi;
sarven
sarvet
sisäpaikallissijat
inessiivi sarvessa sarvissa
elatiivi sarvesta sarvista
illatiivi sarveen sarviin
ulkopaikallissijat
adessiivi sarvella sarvilla
ablatiivi sarvelta sarvilta
allatiivi sarvelle sarville
muut sijamuodot
essiivi sarvena sarvina
translatiivi sarveksi sarviksi
abessiivi sarvetta sarvitta
instruktiivi sarvin
komitatiivi sarvine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

vanha indoeurooppalainen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

hirvensarvi, kupparinsarvi, kuppaussarvi, poronsarvi, pukinsarvi, pyöränsarvi, runsaudensarvi, sarvijaakko, sarvijäärä, sarvikruunu, sarvikuono, sarvimiina, sarviniekka, sarviorvokki, sarvipää, sarvipöllö, sarvivalas, sarvivälke, tuntosarvi, voisarvi

IdiomitMuokkaa

  • ilman sarvia ja hampaita

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • sarvi Kielitoimiston sanakirjassa
  • sarvi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 350. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.