sarvi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
sarvi (7)
- sorkkaeläimillä päästä kasvava luurakenne, jota ne käyttävät tavallisesti taisteluvälineenä. Onttosarvisten sarvissa on pysyvä luuydin, tohlo, jota sarveistuppi ympäröi. Varsinaisia sarvia on vain sorkkaeläimillä. Monien muiden eläinlajien vastaavasta pään rakenteesta käytetään samaa nimeä.
- Etana, etana, nosta sarves!
- hirven sarvet
- luurakenne, josta sarvi koostuu
- eläimen sarvi juoma-astiana
- Brynhild täytti sarven ja vei sen isälle, joka joi ja ojensi sen vieraalleen.
- mikä tahansa suippo ja kapeneva uloke, erityisesti maantieteessä
- sarven muotoinen leivonnainen
- kuhmu (päässä)
- ... kun he palasivat leikistä, oli yhden ja toisen otsa varustettuna aika sarvella, tai poski ajettuneena simpulaksi. – A. Kivi, Seitsemän veljestä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑrʋi/
- tavutus: sar‧vi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sarvi | sarvet |
| genetiivi | sarven | sarvien (sarvein) |
| partitiivi | sarvea | sarvia |
| akkusatiivi | sarvi; sarven |
sarvet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sarvessa | sarvissa |
| elatiivi | sarvesta | sarvista |
| illatiivi | sarveen | sarviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sarvella | sarvilla |
| ablatiivi | sarvelta | sarvilta |
| allatiivi | sarvelle | sarville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sarvena | sarvina |
| translatiivi | sarveksi | sarviksi |
| abessiivi | sarvetta | sarvitta |
| instruktiivi | – | sarvin |
| komitatiivi | – | sarvine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sarve- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
vanha indoeurooppalainen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. sorkkaeläimillä päästä kasvava luurakenne
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: sarveinen, sarvekas, sarvellinen, sarveton
Yhdyssanat muokkaa
hirvensarvi, kupparinsarvi, kuppaussarvi, paimensarvi, poronsarvi, pukinsarvi, pyöränsarvi, runsaudensarvi, sarvijaakko, sarvijäärä, sarvikruunu, sarvikuono, sarvimiina, sarviniekka, sarviorvokki, sarvipää, sarvipöllö, sarvivalas, sarvivälke, tuntosarvi, voisarvi
Idiomit muokkaa
- ilman sarvia ja hampaita
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 350. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.