savuava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä savuta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi savuava savuavat
genetiivi savuavan savuavien
(savuavain)
partitiivi savuavaa savuavia
akkusatiivi savuava; savuavan savuavat
sisäpaikallissijat
inessiivi savuavassa savuavissa
elatiivi savuavasta savuavista
illatiivi savuavaan savuaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi savuavalla savuavilla
ablatiivi savuavalta savuavilta
allatiivi savuavalle savuaville
muut sijamuodot
essiivi savuavana savuavina
translatiivi savuavaksi savuaviksi
abessiivi savuavatta savuavitta
instruktiivi savuavin
komitatiivi savuavine