scruple

Englanti

Substantiivi

scruple (monikko scruples)

1. (yleensä monikossa) tunnontuska, epäröinti (asian moraalisuuden suhteen), häikäileminen

   He had no scruples about working for a foreign power.

   without scruple

2. (historia, farmasia) skruupeli, krupula; vanha apteekkimitta, n. 1,3 grammaa
3. (vanhahtava) hitunen, hiukkanen

Liittyvät sanat

• scrupulous

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	scruples
part. prees.	scrupling
imp. & part. perf.	scrupled

scruple

1. häikäillä, epäröidä, empiä (moraalisista syistä)

   He didn't scruple to take advantage of the old lady. That unscrupulous bastard!