seikkaileva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä seikkailla

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi seikkaileva seikkailevat
genetiivi seikkailevan seikkailevien
(seikkailevain)
partitiivi seikkailevaa seikkailevia
akkusatiivi seikkaileva; seikkailevan seikkailevat
sisäpaikallissijat
inessiivi seikkailevassa seikkailevissa
elatiivi seikkailevasta seikkailevista
illatiivi seikkailevaan seikkaileviin
ulkopaikallissijat
adessiivi seikkailevalla seikkailevilla
ablatiivi seikkailevalta seikkailevilta
allatiivi seikkailevalle seikkaileville
muut sijamuodot
essiivi seikkailevana seikkailevina
translatiivi seikkailevaksi seikkaileviksi
abessiivi seikkailevatta seikkailevitta
instruktiivi seikkailevin
komitatiivi seikkailevine