seilaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaseilaileminen (38)
- teonnimi verbistä seilailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seilaileminen | seilailemiset |
| genetiivi | seilailemisen | seilailemisten seilailemisien |
| partitiivi | seilailemista | seilailemisia |
| akkusatiivi | seilaileminen; seilailemisen |
seilailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seilailemisessa | seilailemisissa |
| elatiivi | seilailemisesta | seilailemisista |
| illatiivi | seilailemiseen | seilailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seilailemisella | seilailemisilla |
| ablatiivi | seilailemiselta | seilailemisilta |
| allatiivi | seilailemiselle | seilailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seilailemisena (seilailemisna) |
seilailemisina |
| translatiivi | seilailemiseksi | seilailemisiksi |
| abessiivi | seilailemisetta | seilailemisitta |
| instruktiivi | – | seilailemisin |
| komitatiivi | – | seilailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seilailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seilailemis- | |