seiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaseiseminen (38)
- teonnimi verbistä seistä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seiseminen | seisemiset |
| genetiivi | seisemisen | seisemisten seisemisien |
| partitiivi | seisemistä | seisemisiä |
| akkusatiivi | seiseminen; seisemisen |
seisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisemisessä | seisemisissä |
| elatiivi | seisemisestä | seisemisistä |
| illatiivi | seisemiseen | seisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisemisellä | seisemisillä |
| ablatiivi | seisemiseltä | seisemisiltä |
| allatiivi | seisemiselle | seisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisemisenä (seisemisnä) |
seisemisinä |
| translatiivi | seisemiseksi | seisemisiksi |
| abessiivi | seisemisettä | seisemisittä |
| instruktiivi | – | seisemisin |
| komitatiivi | – | seisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seisemis- | |