seisoskeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaseisoskeleminen (38)
- teonnimi verbistä seisoskella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seisoskeleminen | seisoskelemiset |
| genetiivi | seisoskelemisen | seisoskelemisten seisoskelemisien |
| partitiivi | seisoskelemista | seisoskelemisia |
| akkusatiivi | seisoskeleminen; seisoskelemisen |
seisoskelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seisoskelemisessa | seisoskelemisissa |
| elatiivi | seisoskelemisesta | seisoskelemisista |
| illatiivi | seisoskelemiseen | seisoskelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seisoskelemisella | seisoskelemisilla |
| ablatiivi | seisoskelemiselta | seisoskelemisilta |
| allatiivi | seisoskelemiselle | seisoskelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seisoskelemisena (seisoskelemisna) |
seisoskelemisina |
| translatiivi | seisoskelemiseksi | seisoskelemisiksi |
| abessiivi | seisoskelemisetta | seisoskelemisitta |
| instruktiivi | – | seisoskelemisin |
| komitatiivi | – | seisoskelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seisoskelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seisoskelemis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi seisoskella + johdin -minen