seitti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- hyönteisten, erityisesti hämähäkkien kutoma hienosäikeinen pyydysverkko
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsei̯t̪ːi/, [ˈse̞it̪ːi]
- tavutus: seit‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | seitti | seitit |
genetiivi | seitin | seittien (seittein) |
partitiivi | seittiä | seittejä |
akkusatiivi | seitti; seitin |
seitit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | seitissä | seiteissä |
elatiivi | seitistä | seiteistä |
illatiivi | seittiin | seitteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | seitillä | seiteillä |
ablatiivi | seitiltä | seiteiltä |
allatiivi | seitille | seiteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | seittinä | seitteinä |
translatiivi | seitiksi | seiteiksi |
abessiivi | seitittä | seiteittä |
instruktiivi | – | seitein |
komitatiivi | – | seitteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | seiti- | |
vahva vartalo | seitti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaabalttilainen laina[1]
Käännökset
muokkaa1. hyönteisten erityisesti hämähäkkien kutoma hienosäikeinen pyydysverkko
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- seitti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.