Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sekarotuisuus (40)

  1. se, että on sekarotuinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sekarotuisuus sekarotuisuudet
genetiivi sekarotuisuuden sekarotuisuuksien
partitiivi sekarotuisuutta sekarotuisuuksia
akkusatiivi sekarotuisuus;
sekarotuisuuden
sekarotuisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sekarotuisuudessa sekarotuisuuksissa
elatiivi sekarotuisuudesta sekarotuisuuksista
illatiivi sekarotuisuuteen sekarotuisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sekarotuisuudella sekarotuisuuksilla
ablatiivi sekarotuisuudelta sekarotuisuuksilta
allatiivi sekarotuisuudelle sekarotuisuuksille
muut sijamuodot
essiivi sekarotuisuutena sekarotuisuuksina
translatiivi sekarotuisuudeksi sekarotuisuuksiksi
abessiivi sekarotuisuudetta sekarotuisuuksitta
instruktiivi sekarotuisuuksin
komitatiivi sekarotuisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sekarotuisuude-
vahva vartalo sekarotuisuute-
konsonantti-
vartalo
sekarotuisuut-

Etymologia muokkaa

sanan sekarotuinen vartalosta sekarotuis- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa