sekoilija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasekoilija (12)
- henkilö, joka sekoilee
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsekoi̯ˌlijɑ/
- tavutus: se‧koi‧li‧ja
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sekoilija | sekoilijat |
genetiivi | sekoilijan | sekoilijoiden sekoilijoitten (sekoilijain) |
partitiivi | sekoilijaa | sekoilijoita |
akkusatiivi | sekoilija; sekoilijan |
sekoilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sekoilijassa | sekoilijoissa |
elatiivi | sekoilijasta | sekoilijoista |
illatiivi | sekoilijaan | sekoilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sekoilijalla | sekoilijoilla |
ablatiivi | sekoilijalta | sekoilijoilta |
allatiivi | sekoilijalle | sekoilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sekoilijana | sekoilijoina |
translatiivi | sekoilijaksi | sekoilijoiksi |
abessiivi | sekoilijatta | sekoilijoitta |
instruktiivi | – | sekoilijoin |
komitatiivi | – | sekoilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sekoilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka sekoilee
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- sekoilija Kielitoimiston sanakirjassa