sekoitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasekoitteleminen (38)
- teonnimi verbistä sekoitella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sekoitteleminen | sekoittelemiset |
genetiivi | sekoittelemisen | sekoittelemisten sekoittelemisien |
partitiivi | sekoittelemista | sekoittelemisia |
akkusatiivi | sekoitteleminen; sekoittelemisen |
sekoittelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sekoittelemisessa | sekoittelemisissa |
elatiivi | sekoittelemisesta | sekoittelemisista |
illatiivi | sekoittelemiseen | sekoittelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sekoittelemisella | sekoittelemisilla |
ablatiivi | sekoittelemiselta | sekoittelemisilta |
allatiivi | sekoittelemiselle | sekoittelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sekoittelemisena (sekoittelemisna) |
sekoittelemisina |
translatiivi | sekoittelemiseksi | sekoittelemisiksi |
abessiivi | sekoittelemisetta | sekoittelemisitta |
instruktiivi | – | sekoittelemisin |
komitatiivi | – | sekoittelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sekoittelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sekoittelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi sekoitella + johdin -minen