Substantiivi

muokkaa

sekoitus (39)

  1. sekoittaminen; sen tulos
    juomasekoitus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsekoi̯t̪us/
  • tavutus: se‧koi‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sekoitus sekoitukset
genetiivi sekoituksen sekoitusten
sekoituksien
partitiivi sekoitusta sekoituksia
akkusatiivi sekoitus;
sekoituksen
sekoitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi sekoituksessa sekoituksissa
elatiivi sekoituksesta sekoituksista
illatiivi sekoitukseen sekoituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sekoituksella sekoituksilla
ablatiivi sekoitukselta sekoituksilta
allatiivi sekoitukselle sekoituksille
muut sijamuodot
essiivi sekoituksena sekoituksina
translatiivi sekoitukseksi sekoituksiksi
abessiivi sekoituksetta sekoituksitta
instruktiivi sekoituksin
komitatiivi sekoituksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sekoitukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sekoitus-

Etymologia

muokkaa

verbi sekoittaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kahvisekoitus, maustesekoitus, rehusekoitus, ruoka-ainesekoitus, sekoitushana, sekoitussuhde, teesekoitus, värisekoitus

Aiheesta muualla

muokkaa