Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sekstetto (4-C)

  1. (musiikki) kuudelle laulajalle tai soittajalle sävelletty musiikki

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsekst̪et̪ːo/
  • tavutus: seks‧tet‧to

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sekstetto sekstetot
genetiivi seksteton sekstetoiden
sekstetoitten
sekstettojen
partitiivi sekstettoa sekstettoja
sekstetoita
akkusatiivi sekstetto;
seksteton
sekstetot
sisäpaikallissijat
inessiivi sekstetossa sekstetoissa
elatiivi sekstetosta sekstetoista
illatiivi sekstettoon sekstettoihin
sekstetoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sekstetolla sekstetoilla
ablatiivi sekstetolta sekstetoilta
allatiivi sekstetolle sekstetoille
muut sijamuodot
essiivi sekstettona sekstettoina
sekstetoina
translatiivi sekstetoksi sekstetoiksi
abessiivi sekstetotta sekstetoitta
instruktiivi sekstetoin
komitatiivi sekstettoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo seksteto-
vahva vartalo sekstetto-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa