selaileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaselaileminen (38)
- teonnimi verbistä selailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | selaileminen | selailemiset |
| genetiivi | selailemisen | selailemisten selailemisien |
| partitiivi | selailemista | selailemisia |
| akkusatiivi | selaileminen; selailemisen |
selailemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | selailemisessa | selailemisissa |
| elatiivi | selailemisesta | selailemisista |
| illatiivi | selailemiseen | selailemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | selailemisella | selailemisilla |
| ablatiivi | selailemiselta | selailemisilta |
| allatiivi | selailemiselle | selailemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | selailemisena (selailemisna) |
selailemisina |
| translatiivi | selailemiseksi | selailemisiksi |
| abessiivi | selailemisetta | selailemisitta |
| instruktiivi | – | selailemisin |
| komitatiivi | – | selailemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | selailemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
selailemis- | |