selite
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- tarkentava tieto, lyhyt selitys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈselit̪eˣ/
- tavutus: se‧li‧te
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selite | selitteet |
genetiivi | selitteen | selitteiden selitteitten |
partitiivi | selitettä | selitteitä |
akkusatiivi | selite; selitteen |
selitteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selitteessä | selitteissä |
elatiivi | selitteestä | selitteistä |
illatiivi | selitteeseen | selitteisiin selitteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selitteellä | selitteillä |
ablatiivi | selitteeltä | selitteiltä |
allatiivi | selitteelle | selitteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selitteenä | selitteinä |
translatiivi | selitteeksi | selitteiksi |
abessiivi | selitteettä | selitteittä |
instruktiivi | – | selittein |
komitatiivi | – | selitteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | selittee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
selitet- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-C