Katso myös: Selja

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

selja (9)

  1. mikä tahansa seljojen suvun (Sambucus) kasvi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈseljɑ/
  • tavutus: sel‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selja seljat
genetiivi seljan seljojen
(seljain)
partitiivi seljaa seljoja
akkusatiivi selja;
seljan
seljat
sisäpaikallissijat
inessiivi seljassa seljoissa
elatiivi seljasta seljoista
illatiivi seljaan seljoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi seljalla seljoilla
ablatiivi seljalta seljoilta
allatiivi seljalle seljoille
muut sijamuodot
essiivi seljana seljoina
translatiivi seljaksi seljoiksi
abessiivi seljatta seljoitta
instruktiivi seljoin
komitatiivi seljoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo selja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

< venäjä[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

terttuselja

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 367. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.