Substantiivi

muokkaa

selvänäköisyys (40)

  1. se, että kykenee näkemään silmillään selkeästi
  2. (okkultismi) se, että on selvänäkijä
  3. (kuvaannollisesti) se, että kykenee havainnoimaan ja päättelemään asioita terävästi ja loogisesti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selvänäköisyys selvänäköisyydet
genetiivi selvänäköisyyden selvänäköisyyksien
partitiivi selvänäköisyyttä selvänäköisyyksiä
akkusatiivi selvänäköisyys;
selvänäköisyyden
selvänäköisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi selvänäköisyydessä selvänäköisyyksissä
elatiivi selvänäköisyydestä selvänäköisyyksistä
illatiivi selvänäköisyyteen selvänäköisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi selvänäköisyydellä selvänäköisyyksillä
ablatiivi selvänäköisyydeltä selvänäköisyyksiltä
allatiivi selvänäköisyydelle selvänäköisyyksille
muut sijamuodot
essiivi selvänäköisyytenä selvänäköisyyksinä
translatiivi selvänäköisyydeksi selvänäköisyyksiksi
abessiivi selvänäköisyydettä selvänäköisyyksittä
instruktiivi selvänäköisyyksin
komitatiivi selvänäköisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo selvänäköisyyde-
vahva vartalo selvänäköisyyte-
konsonantti-
vartalo
selvänäköisyyt-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa