selvittävä

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

selvittävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä selvitä

SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

selvittävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä selvittää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selvittävä selvittävät
genetiivi selvittävän selvittävien
(selvittäväin)
partitiivi selvittävää selvittäviä
akkusatiivi selvittävä; selvittävän selvittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi selvittävässä selvittävissä
elatiivi selvittävästä selvittävistä
illatiivi selvittävään selvittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi selvittävällä selvittävillä
ablatiivi selvittävältä selvittäviltä
allatiivi selvittävälle selvittäville
muut sijamuodot
essiivi selvittävänä selvittävinä
translatiivi selvittäväksi selvittäviksi
abessiivi selvittävättä selvittävittä
instruktiivi selvittävin
komitatiivi selvittävine