Substantiivi

muokkaa

selvittely (2)

  1. selvitteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈselʋit̪ˌt̪ely/
  • tavutus: sel‧vit‧te‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selvittely selvittelyt
genetiivi selvittelyn selvittelyjen
selvittelyiden
selvittelyitten
partitiivi selvittelyä selvittelyitä
selvittelyjä
akkusatiivi selvittely;
selvittelyn
selvittelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi selvittelyssä selvittelyissä
elatiivi selvittelystä selvittelyistä
illatiivi selvittelyyn selvittelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi selvittelyllä selvittelyillä
ablatiivi selvittelyltä selvittelyiltä
allatiivi selvittelylle selvittelyille
muut sijamuodot
essiivi selvittelynä selvittelyinä
translatiivi selvittelyksi selvittelyiksi
abessiivi selvittelyttä selvittelyittä
instruktiivi selvittelyin
komitatiivi selvittelyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo selvittely-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi selvitellä + johdin -y

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

jälkiselvittely, loppuselvittely, välienselvittely

Aiheesta muualla

muokkaa