seniliteetti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈseniliˌt̪eːt̪ːi/
- tavutus: se‧ni‧li‧teet‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | seniliteetti | seniliteetit |
genetiivi | seniliteetin | seniliteettien (seniliteettein) |
partitiivi | seniliteettiä | seniliteettejä |
akkusatiivi | seniliteetti; seniliteetin |
seniliteetit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | seniliteetissä | seniliteeteissä |
elatiivi | seniliteetistä | seniliteeteistä |
illatiivi | seniliteettiin | seniliteetteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | seniliteetillä | seniliteeteillä |
ablatiivi | seniliteetiltä | seniliteeteiltä |
allatiivi | seniliteetille | seniliteeteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | seniliteettinä | seniliteetteinä |
translatiivi | seniliteetiksi | seniliteeteiksi |
abessiivi | seniliteetittä | seniliteeteittä |
instruktiivi | – | seniliteetein |
komitatiivi | – | seniliteetteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | seniliteeti- | |
vahva vartalo | seniliteetti- | |
konsonantti- vartalo |
- |