seniliteetti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈseniliˌt̪eːt̪ːi/
- tavutus: se‧ni‧li‧teet‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seniliteetti | seniliteetit |
| genetiivi | seniliteetin | seniliteettien (seniliteettein) |
| partitiivi | seniliteettiä | seniliteettejä |
| akkusatiivi | seniliteetti; seniliteetin |
seniliteetit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seniliteetissä | seniliteeteissä |
| elatiivi | seniliteetistä | seniliteeteistä |
| illatiivi | seniliteettiin | seniliteetteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seniliteetillä | seniliteeteillä |
| ablatiivi | seniliteetiltä | seniliteeteiltä |
| allatiivi | seniliteetille | seniliteeteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seniliteettinä | seniliteetteinä |
| translatiivi | seniliteetiksi | seniliteeteiksi |
| abessiivi | seniliteetittä | seniliteeteittä |
| instruktiivi | – | seniliteetein |
| komitatiivi | – | seniliteetteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | seniliteeti- | |
| vahva vartalo | seniliteetti- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |