Wikipedia
Katso artikkeli Sentrifugi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

sentrifugi (5)[1]

  1. (kemia) laite joka erottaa liuoksesta eritiheyksiset aineosat keskipakoisvoiman avulla pyörimisliikkeellä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsent̪riˌfugi/
  • tavutus: sent‧ri‧fu‧gi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sentrifugi sentrifugit
genetiivi sentrifugin sentrifugien
(sentrifugein)
partitiivi sentrifugia sentrifugeja
akkusatiivi sentrifugi;
sentrifugin
sentrifugit
sisäpaikallissijat
inessiivi sentrifugissa sentrifugeissa
elatiivi sentrifugista sentrifugeista
illatiivi sentrifugiin sentrifugeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sentrifugilla sentrifugeilla
ablatiivi sentrifugilta sentrifugeilta
allatiivi sentrifugille sentrifugeille
muut sijamuodot
essiivi sentrifugina sentrifugeina
translatiivi sentrifugiksi sentrifugeiksi
abessiivi sentrifugitta sentrifugeitta
instruktiivi sentrifugein
komitatiivi sentrifugeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sentrifugi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5