sentrifugi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (kemia) laite joka erottaa liuoksesta eritiheyksiset aineosat keskipakoisvoiman avulla pyörimisliikkeellä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsent̪riˌfugi/
- tavutus: sent‧ri‧fu‧gi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sentrifugi | sentrifugit |
genetiivi | sentrifugin | sentrifugien (sentrifugein) |
partitiivi | sentrifugia | sentrifugeja |
akkusatiivi | sentrifugi; sentrifugin |
sentrifugit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sentrifugissa | sentrifugeissa |
elatiivi | sentrifugista | sentrifugeista |
illatiivi | sentrifugiin | sentrifugeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sentrifugilla | sentrifugeilla |
ablatiivi | sentrifugilta | sentrifugeilta |
allatiivi | sentrifugille | sentrifugeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sentrifugina | sentrifugeina |
translatiivi | sentrifugiksi | sentrifugeiksi |
abessiivi | sentrifugitta | sentrifugeitta |
instruktiivi | – | sentrifugein |
komitatiivi | – | sentrifugeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sentrifugi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. laite
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- sentrifugi Kielitoimiston sanakirjassa
- sentrifugi Tieteen termipankissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5