sepitteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasepitteleminen (38)
- teonnimi verbistä sepitellä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sepitteleminen | sepittelemiset |
| genetiivi | sepittelemisen | sepittelemisten sepittelemisien |
| partitiivi | sepittelemistä | sepittelemisiä |
| akkusatiivi | sepitteleminen; sepittelemisen |
sepittelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sepittelemisessä | sepittelemisissä |
| elatiivi | sepittelemisestä | sepittelemisistä |
| illatiivi | sepittelemiseen | sepittelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sepittelemisellä | sepittelemisillä |
| ablatiivi | sepittelemiseltä | sepittelemisiltä |
| allatiivi | sepittelemiselle | sepittelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sepittelemisenä (sepittelemisnä) |
sepittelemisinä |
| translatiivi | sepittelemiseksi | sepittelemisiksi |
| abessiivi | sepittelemisettä | sepittelemisittä |
| instruktiivi | – | sepittelemisin |
| komitatiivi | – | sepittelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sepittelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sepittelemis- | |