seppo
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (runollinen) seppä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsepːo/
- tavutus: sep‧po
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seppo | sepot |
| genetiivi | sepon | seppojen |
| partitiivi | seppoa | seppoja |
| akkusatiivi | seppo; sepon |
sepot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sepossa | sepoissa |
| elatiivi | seposta | sepoista |
| illatiivi | seppoon | seppoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sepolla | sepoilla |
| ablatiivi | sepolta | sepoilta |
| allatiivi | sepolle | sepoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seppona | seppoina |
| translatiivi | sepoksi | sepoiksi |
| abessiivi | sepotta | sepoitta |
| instruktiivi | – | sepoin |
| komitatiivi | – | seppoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sepo- | |
| vahva vartalo | seppo- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.