setu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasetu (1)
- setukainen
- eteläisessä Virossa puhuttava kieli tai võron murre
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | setu | setut |
genetiivi | setun | setujen |
partitiivi | setua | setuja |
akkusatiivi | setu; setun |
setut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | setussa | setuissa |
elatiivi | setusta | setuista |
illatiivi | setuun | setuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | setulla | setuilla |
ablatiivi | setulta | setuilta |
allatiivi | setulle | setuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | setuna | setuina |
translatiivi | setuksi | setuiksi |
abessiivi | setutta | setuitta |
instruktiivi | – | setuin |
komitatiivi | – | setuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | setu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |