Substantiivi

muokkaa

setvintä (9-J)

  1. setviminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈset̪ʋint̪æ/
  • tavutus: set‧vin‧tä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi setvintä setvinnät
genetiivi setvinnän setvintöjen
(setvintäin)
partitiivi setvintää setvintöjä
akkusatiivi setvintä;
setvinnän
setvinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi setvinnässä setvinnöissä
elatiivi setvinnästä setvinnöistä
illatiivi setvintään setvintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi setvinnällä setvinnöillä
ablatiivi setvinnältä setvinnöiltä
allatiivi setvinnälle setvinnöille
muut sijamuodot
essiivi setvintänä setvintöinä
translatiivi setvinnäksi setvinnöiksi
abessiivi setvinnättä setvinnöittä
instruktiivi setvinnöin
komitatiivi setvintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo setvinnä-
vahva vartalo setvintä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa