seuraamus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaseuraamus (39)
- se, mikä jostakin seuraa; seuraus
- (oikeustiede) jostakin menettelystä oikeussäännösten mukaan koituva rangaistus
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈseu̯rɑːmus/
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | seuraamus | seuraamukset |
genetiivi | seuraamuksen | seuraamusten seuraamuksien |
partitiivi | seuraamusta | seuraamuksia |
akkusatiivi | seuraamus; seuraamuksen |
seuraamukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | seuraamuksessa | seuraamuksissa |
elatiivi | seuraamuksesta | seuraamuksista |
illatiivi | seuraamukseen | seuraamuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | seuraamuksella | seuraamuksilla |
ablatiivi | seuraamukselta | seuraamuksilta |
allatiivi | seuraamukselle | seuraamuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | seuraamuksena | seuraamuksina |
translatiivi | seuraamukseksi | seuraamuksiksi |
abessiivi | seuraamuksetta | seuraamuksitta |
instruktiivi | – | seuraamuksin |
komitatiivi | – | seuraamuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | seuraamukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
seuraamus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. se, mikä jostakin seuraa
Ks. seuraus |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaa- oikeusseuraamus, [[#Suomi|]]
Yläkäsitteet
muokkaa- rangaistus (2)
Aiheesta muualla
muokkaa- seuraamus Kielitoimiston sanakirjassa