SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

seuranta (9-J)[1]

  1. jonkin arvon tai lukeman tarkkailu, seuraaminen
    Ympäristön seuranta on säännöllistä ja pitkäaikaista tietojen keräämistä ympäristöstä.
  2. jonkin tapahtuman tilan tai leviämisen seuraaminen
    Opintojen edistymisen seuranta tehdään opintopisteinä.
    raskauden seuranta
    Kasviplanktonin seuranta jatkuu edelleen
    säteilyaltistuksen seuranta
  3. jonkun henkilön tarkkailu

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈseu̯rɑnt̪ɑ/
  • tavutus: seu‧ran‧ta

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi seuranta seurannat
genetiivi seurannan seurantojen
(seurantain)
partitiivi seurantaa seurantoja
akkusatiivi seuranta;
seurannan
seurannat
sisäpaikallissijat
inessiivi seurannassa seurannoissa
elatiivi seurannasta seurannoista
illatiivi seurantaan seurantoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi seurannalla seurannoilla
ablatiivi seurannalta seurannoilta
allatiivi seurannalle seurannoille
muut sijamuodot
essiivi seurantana seurantoina
translatiivi seurannaksi seurannoiksi
abessiivi seurannatta seurannoitta
instruktiivi seurannoin
komitatiivi seurantoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

seurantajärjestelmä, seurantakaiutin, seurantakokous, seurantalaite, seurantatutkimus

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-J