shokeeraaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaashokeeraaminen (38)
- teonnimi verbistä shokeerata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | shokeeraaminen | shokeeraamiset |
genetiivi | shokeeraamisen | shokeeraamisten shokeeraamisien |
partitiivi | shokeeraamista | shokeeraamisia |
akkusatiivi | shokeeraaminen; shokeeraamisen |
shokeeraamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | shokeeraamisessa | shokeeraamisissa |
elatiivi | shokeeraamisesta | shokeeraamisista |
illatiivi | shokeeraamiseen | shokeeraamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | shokeeraamisella | shokeeraamisilla |
ablatiivi | shokeeraamiselta | shokeeraamisilta |
allatiivi | shokeeraamiselle | shokeeraamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | shokeeraamisena (shokeeraamisna) |
shokeeraamisina |
translatiivi | shokeeraamiseksi | shokeeraamisiksi |
abessiivi | shokeeraamisetta | shokeeraamisitta |
instruktiivi | – | shokeeraamisin |
komitatiivi | – | shokeeraamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | shokeeraamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
shokeeraamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi shokeerata + johdin -minen