siekailematon
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaasiekailematon (34-C) (komparatiivi siekailemattomampi, superlatiivi siekailemattomin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka ei siekaile
Verbi
muokkaasiekailematon
- (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä siekailla
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | siekailematon | siekailemattomat |
| genetiivi | siekailemattoman | siekailemattomien (siekailematonten) |
| partitiivi | siekailematonta | siekailemattomia |
| akkusatiivi | siekailematon; siekailemattoman |
siekailemattomat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siekailemattomassa | siekailemattomissa |
| elatiivi | siekailemattomasta | siekailemattomista |
| illatiivi | siekailemattomaan | siekailemattomiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | siekailemattomalla | siekailemattomilla |
| ablatiivi | siekailemattomalta | siekailemattomilta |
| allatiivi | siekailemattomalle | siekailemattomille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | siekailemattomana (siekailematonna) |
siekailemattomina |
| translatiivi | siekailemattomaksi | siekailemattomiksi |
| abessiivi | siekailemattomatta | siekailemattomitta |
| instruktiivi | – | siekailemattomin |
| komitatiivi | – | siekailemattomine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |