sienestäjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- sienten maanpäällisiä osia eli itiöemiä ruoaksi keräävä henkilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsie̯nesˌt̪æjæ/
- tavutus: sie‧nes‧tä‧jä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sienestäjä | sienestäjät |
genetiivi | sienestäjän | sienestäjien (sienestäjäin) |
partitiivi | sienestäjää | sienestäjiä |
akkusatiivi | sienestäjä; sienestäjän |
sienestäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sienestäjässä | sienestäjissä |
elatiivi | sienestäjästä | sienestäjistä |
illatiivi | sienestäjään | sienestäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sienestäjällä | sienestäjillä |
ablatiivi | sienestäjältä | sienestäjiltä |
allatiivi | sienestäjälle | sienestäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sienestäjänä | sienestäjinä |
translatiivi | sienestäjäksi | sienestäjiksi |
abessiivi | sienestäjättä | sienestäjittä |
instruktiivi | – | sienestäjin |
komitatiivi | – | sienestäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sienestäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. sieniä ruoaksi keräävä henkilö
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- sienestäjä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10