Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sienestäjä (10)[1]

  1. sienten maanpäällisiä osia eli itiöemiä ruoaksi keräävä henkilö

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsie̯nesˌt̪æjæ/
  • tavutus: sie‧nes‧tä‧jä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sienestäjä sienestäjät
genetiivi sienestäjän sienestäjien
(sienestäjäin)
partitiivi sienestäjää sienestäjiä
akkusatiivi sienestäjä;
sienestäjän
sienestäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi sienestäjässä sienestäjissä
elatiivi sienestäjästä sienestäjistä
illatiivi sienestäjään sienestäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sienestäjällä sienestäjillä
ablatiivi sienestäjältä sienestäjiltä
allatiivi sienestäjälle sienestäjille
muut sijamuodot
essiivi sienestäjänä sienestäjinä
translatiivi sienestäjäksi sienestäjiksi
abessiivi sienestäjättä sienestäjittä
instruktiivi sienestäjin
komitatiivi sienestäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sienestäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10