sievisteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasievisteleminen (38)
- teonnimi verbistä sievistellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sievisteleminen | sievistelemiset |
genetiivi | sievistelemisen | sievistelemisten sievistelemisien |
partitiivi | sievistelemistä | sievistelemisiä |
akkusatiivi | sievisteleminen; sievistelemisen |
sievistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sievistelemisessä | sievistelemisissä |
elatiivi | sievistelemisestä | sievistelemisistä |
illatiivi | sievistelemiseen | sievistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sievistelemisellä | sievistelemisillä |
ablatiivi | sievistelemiseltä | sievistelemisiltä |
allatiivi | sievistelemiselle | sievistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sievistelemisenä (sievistelemisnä) |
sievistelemisinä |
translatiivi | sievistelemiseksi | sievistelemisiksi |
abessiivi | sievistelemisettä | sievistelemisittä |
instruktiivi | – | sievistelemisin |
komitatiivi | – | sievistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sievistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sievistelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi sievistellä + johdin -minen