Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

sievyys (40)

  1. se, että on sievä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsie̯ʋyːs/
  • tavutus: sie‧vyys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sievyys sievyydet
genetiivi sievyyden sievyyksien
partitiivi sievyyttä sievyyksiä
akkusatiivi sievyys;
sievyyden
sievyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi sievyydessä sievyyksissä
elatiivi sievyydestä sievyyksistä
illatiivi sievyyteen sievyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sievyydellä sievyyksillä
ablatiivi sievyydeltä sievyyksiltä
allatiivi sievyydelle sievyyksille
muut sijamuodot
essiivi sievyytenä sievyyksinä
translatiivi sievyydeksi sievyyksiksi
abessiivi sievyydettä sievyyksittä
instruktiivi sievyyksin
komitatiivi sievyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sievyyde-
vahva vartalo sievyyte-
konsonantti-
vartalo
sievyyt-

Etymologia muokkaa

sanan sievä vartalosta siev- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • sievyys Kielitoimiston sanakirjassa