sihahdus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
sihahdus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsihɑhdus/
- tavutus: si‧hah‧dus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sihahdus | sihahdukset |
genetiivi | sihahduksen | sihahdusten sihahduksien |
partitiivi | sihahdusta | sihahduksia |
akkusatiivi | sihahdus; sihahduksen |
sihahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sihahduksessa | sihahduksissa |
elatiivi | sihahduksesta | sihahduksista |
illatiivi | sihahdukseen | sihahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sihahduksella | sihahduksilla |
ablatiivi | sihahdukselta | sihahduksilta |
allatiivi | sihahdukselle | sihahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sihahduksena | sihahduksina |
translatiivi | sihahdukseksi | sihahduksiksi |
abessiivi | sihahduksetta | sihahduksitta |
instruktiivi | – | sihahduksin |
komitatiivi | – | sihahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sihahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sihahdus- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä sihahtaa (sihahd- + -us)
Käännökset muokkaa
1. sihahtaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- sihahdus Kielitoimiston sanakirjassa