sihteerikkö
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- naispuolinen sihteeri
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsiht̪eːˌrikːø/
- tavutus: sih‧tee‧rik‧kö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sihteerikkö | sihteeriköt |
genetiivi | sihteerikön | sihteeriköiden sihteeriköitten sihteerikköjen |
partitiivi | sihteerikköä | sihteerikköjä sihteeriköitä |
akkusatiivi | sihteerikkö; sihteerikön |
sihteeriköt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sihteerikössä | sihteeriköissä |
elatiivi | sihteeriköstä | sihteeriköistä |
illatiivi | sihteerikköön | sihteerikköihin sihteeriköihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sihteeriköllä | sihteeriköillä |
ablatiivi | sihteeriköltä | sihteeriköiltä |
allatiivi | sihteerikölle | sihteeriköille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sihteerikkönä | sihteerikköinä sihteeriköinä |
translatiivi | sihteeriköksi | sihteeriköiksi |
abessiivi | sihteeriköttä | sihteeriköittä |
instruktiivi | – | sihteeriköin |
komitatiivi | – | sihteerikköine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sihteerikö- | |
vahva vartalo | sihteerikkö- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- sihteerikkö Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A