Wikipedia
Katso artikkeli Siika Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

siika (9-D)

 
Siika
  1. lohikaloihin kuuluva ryhmä Coregonus-suvun kaloja. Lajeja on useita, joista osa on vaelluskaloja. Parvikala, joka elää joissa, järvissä ja merissä. Suomessa tärkeä talouskala.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: [ˈsiːkɑ̝]

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi siika siiat
genetiivi siian siikojen
(siikain)
partitiivi siikaa siikoja
akkusatiivi siika;
siian
siiat
sisäpaikallissijat
inessiivi siiassa siioissa
elatiivi siiasta siioista
illatiivi siikaan siikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi siialla siioilla
ablatiivi siialta siioilta
allatiivi siialle siioille
muut sijamuodot
essiivi siikana siikoina
translatiivi siiaksi siioiksi
abessiivi siiatta siioitta
instruktiivi siioin
komitatiivi siikoine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

indoeurooppalainen, mahdollisesti germaaninen laina[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

järvisiika, karisiika, loimusiika, peledsiika, planktonsiika, pohjasiika, savusiika, siianmäti, siikapitoinen, suolasiika, tuppisiika, vaellussiika

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • siika Kielitoimiston sanakirjassa
  • siika Tieteen termipankissa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).