siirre
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- siirrännäinen; elimistön osasta toiseen tai saman tai eri lajin yksilöstä toiseen leikkauksella siirretty elin tai kudos
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsiːrːeˣ/
- tavutus: siir‧re
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | siirre | siirteet |
genetiivi | siirteen | siirteiden siirteitten |
partitiivi | siirrettä | siirteitä |
akkusatiivi | siirre; siirteen |
siirteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | siirteessä | siirteissä |
elatiivi | siirteestä | siirteistä |
illatiivi | siirteeseen | siirteisiin siirteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | siirteellä | siirteillä |
ablatiivi | siirteeltä | siirteiltä |
allatiivi | siirteelle | siirteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | siirteenä | siirteinä |
translatiivi | siirteeksi | siirteiksi |
abessiivi | siirteettä | siirteittä |
instruktiivi | – | siirtein |
komitatiivi | – | siirteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | siirtee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
siirret- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. elin tai kudos
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- siirre Kielitoimiston sanakirjassa