siirtyileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasiirtyileminen (38)
- teonnimi verbistä siirtyillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | siirtyileminen | siirtyilemiset |
genetiivi | siirtyilemisen | siirtyilemisten siirtyilemisien |
partitiivi | siirtyilemistä | siirtyilemisiä |
akkusatiivi | siirtyileminen; siirtyilemisen |
siirtyilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | siirtyilemisessä | siirtyilemisissä |
elatiivi | siirtyilemisestä | siirtyilemisistä |
illatiivi | siirtyilemiseen | siirtyilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | siirtyilemisellä | siirtyilemisillä |
ablatiivi | siirtyilemiseltä | siirtyilemisiltä |
allatiivi | siirtyilemiselle | siirtyilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | siirtyilemisenä (siirtyilemisnä) |
siirtyilemisinä |
translatiivi | siirtyilemiseksi | siirtyilemisiksi |
abessiivi | siirtyilemisettä | siirtyilemisittä |
instruktiivi | – | siirtyilemisin |
komitatiivi | – | siirtyilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | siirtyilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
siirtyilemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi siirtyillä + johdin -minen